elämää ja sattumuksia

Noniin, elikkäs kävin  siis Virossa viettämässä viikonloppua maailman siisteimmän porukan kanssa! :) Lähdettiin toissa viikon perjantaina päiväpaatilla Tallinnaan ja tultiin samanmoisella sunnuntaina takaisin Suomeen. Hostelli, jossa oltiin yötä ei nyt ollut ihan huippulaatua, mutta kaikkeahan ei voi saada. Meidän hostelli sijaitsi erään ilmeisestikin aika suositun pubikadun varrella ja ensimmäisen yön aikana mullekin selvisi, miksi matkanjohtaja oli puhunut meille korvatulppien tarpeellisuudesta. :) Kun päästiin Tallinnaan, mentiin tottakai ensin viemään kamppeet hostellille ja sitten mentiin syömään yhteen kellariravintolaan illallinen. Kyllä, käytän tätä termiä, koska mulla on järkyttävän huono nimimuisti.  Pätee niin ihmisten, eläinten kuin paikkojen nimiin.  Mutta siis siellä meidän ei tarvinnut valita mitä me syödään, koska me oltiin jo aiemmin laivalla valittu haluamamme ruoka, mikä olikin ihan fiksua, koska mitä meitä oli, yli 20 henkeä, niin se oli fiksu...

Hei taas kaikille! :) Noniin, kesäloma on alkanut nyt ihan kunnolla ja kiirettä on pitänyt, ainakin minulla. Koulujen päättäjäisviikonlopun jälkeisenä tiistaina kävin Helsingissä silmälääkärillä. Siellä meni kaikki ihan ok. Ei tarvinnut mitään laseja tai reseptejä uusia. Sain sieltä uuden yhden silmän monokkelin, kun olin onnistunut hävittämään sellaisen. Näiden tutkimusten jälkeen käytiin Luonnontieteellisessä puutarhassa. Minulla oli äiti mukana. Tuossa muutama kuva sieltä. Oli kyllä rauhoittava käynti. :) Tässä taas yritän olla tehokkaampi bloggaaja ja päivitellä tänne hiukan useammin, mitä mun elämässä tapahtuu. :) Kun pääsin Helsingistä, olikin mulla seuraavana päivänä menoa taas pk-seudulle, täytin samana päivänä myös vuosia. Eli jäin siis vanhemmilleni yöksi. Ja toinen syy, miksi jäin heille yöksi oli se, etten julkisilla olisi kerennyt enää pk-seudulle ajoissa, koska mulla oli kotipaikkakunnallani sossun tapaaminen, jossa selviteltiin mun mahdollisuutta saada taksimatkoja j...

Heippa! Tänään on koulujen päättäjäiset ja ahkerat koululaiset/ opiskelijat joko pääsevät ansaitulle kesälomalle tai valmistuvat koulusta. Muistan muutama vuosi sitten, kun itse olin siinä tilanteessa, kyllähän se jännitti mennä sinne juhlasalin etuosaan vastaanottamaan todistusta ja ruusua.  Toisaalta sen jälkeen oli helpottunut olo. Kolme vuotta oli ahkeroitu ammattikoulussa ja vihdoinkin se oli ohi. Toisaalta taas haikea, koska jotenkin aavistin, että en tulisi olemaan yhteydessä vanhoihin luokkatovereihin, vaikka he olivat todella mukavia. Tässä suurimpana syynä oli varmasti tämä puheentuoton ongelmani, joka näin suomeksi tarkoittaa sitä, että multa kestää erittäin pitkään lauseiden aloittaminen. Ja puheenaiheiden keksiminen on toinen erittäin vaikea asia mulle. Niin ja ikäähän mulla on pian 24 vuotta, että niin. :) Mutta takaisin juhlapäivään, jota vietin sekä omissa valmistujaisissani, että pikkusiskoni ylppäreissä. Valmistuttiin samaan aikaan, koska kävin muutaman ...